Kiva kesäkuu

Laittoman paljon laahaa taas blogi jäljessä oikeissa häppeningeissä, mutta kiritäänpäs nyt Inton kanssa ajan tasalle.

Viime vklp meni Auran ryhmiksessä, josta metsästettiin meidän ensimmäinen sinivalkoinen, joskin ihan sieltä parhaiden urosten häntäpäästä. Tuomarina Anne Bovik Norjasta. Käyttöluokasta siis ERI ja SA. "Lovely size. Well balanced. Masculine head. Pigmentation could be better. Long neck. Well laid shoulders. Well angulated front & rear. Well developed chest. Very sound movement, a little gay tail. Lovely coat and colour. Lovely temperament." Siitä sitten vielä PU4 ja serti käteen, jee :) Kuveja sekalaisessa järjestyksessä sen verran, kun niitä nyt tuli napsittua:

 Rommi eli Hedera's Guardian Angel (VSP)

 ROP Kitimat Monday Morning ja VSP Hedera's Guardian Angel

 JUN ERI Copperfox's Snow Paw

 Rop-pentu Sienna-Red Amabile "Cindy"

 Banietta's Flaming Style "Paavo" ERI, SA, PU3

 Hingstbackes Red-Midas, EH

 Paras uros kehässä, viikko sitten tarvittiin vielä takkia :P Kattokaa kun Miige on ihan ruipelo ^_^

 Copperfox's Snow Angel "Tiida", JUN ERI, SA

 Lapintähti Astarte "Ansku", ERI, SA, PN3

 Ruuti, Jadored's Beauty Bean, ERI

 Lumba eli Copperfox's Columba, ERI

Eilen startattiin sitten nomessa. Into oli aamupäivän viimeinen koira, eli numero 7. Tuomarina Antti Nurmi. Kevyt noin 30 asteen lämpötila päällä koko päivän, oli koirat ja ohjaajat kovilla. Ja kokeen työntekijät, huh! Seuraavaksi pitkäpiimäinen höpötykseni kokeen kulusta:

Koe alkoi maaohjauksella varikselle. En osaa sanoa pituudesta mitään, semmonen lyhyt :D Hyvin allkoi meidän koe, elukka juoksi suoraan riistalle ja suoraan takaisin tipu suussa.

Linjan jälkeen seurattiin vastakkaiseen suuntaan rantaan, jossa kakkosmarkkeeraus. Ensimmäinen heitto niin, että laukauksesta varis lyhyen vesialueen toiselle puolelle metsään, tästä muutama askel koiran kanssa oikealle ja lokki vastarannalle rantaveteen pienen kalliopläntin taakse. Mä sanoin jo ennen koetta, että mönkään menee, eikä pessimisti pettynyt :) Käskin koiran istumaan ja sanoin olevani valmis, minkä jälkeen koira kääntyi katsomaan ampujaa juuri, kun heitto tapahtui... Näki toisella puolella enää vähän heilahtavaa kuusen oksaa kääntäessään katseensa, mutta se oli sitten siinä... Jälkikäteen sain kuulla, että olin itse asettautunut ihan liian lähelle ja väärään kulmaan ampujaan nähden. Aha, okei, olin siis taas tyhmä :D Nousi myös laukauksesta seisomaan, mur! Seurasi kuitenkin kiltisti toiseen kohtaan ja katsoi hyvin heiton. Tämän laukauksen istui kiltisti? Tuomarin luvalla päästin markkeeraukseen, jonka suoritti hienon suoraviivaisesti ja palautus priima. Ei mikään helppo palautus kohta, kun koiran piti liukastella kalliota pitkin ohjaajan luokse riista suussa. Lähetin sitten toiseen noutoon. Lähti kyllä epäröimättä loikalla, mutta tiesin ja näin koirasta, että sillä oli toooosi epämääräinen kuva siitä, mitä piti tehdä. Jäi hetkeksi vesirajaan pyörimään, nousi sitten metsän puolelle ja haisteli hetken, mutta palasi vesirajaan ja pörräämään epämääräisesti. Kävi kyllä ihan lähellä riistaa, ihan vähän syvemmälle metsään olisi pitänyt mennä, mutta tehtävästä hieman epävarmana ei oikeen ollu nenä päällä, kun pyöri hieman hämmentyneenä. Oon ihan varma, että "etsi" käskyllä olisi saanut nenän päälle ja riistan ylös, mutta olin siinä itse vähän öö:nä. Juttelin tuomarin kanssa ja tuumasin, että enköhän pillitä sen pois ja tämä tuumasi, että mennääs juu hakua kokeilemaan. No sinne meni kuitenkin meidän mahis ykköseen. 

Siitä siis hakuun alueelle, joka oli pitkä ja kapea. Osa riistoista rannassa/vedessä ja osa maalla. Into toi muutama lähemmän riistan, jonka jälkeen siirryttiin vesiohjaukseen. Haku oli aluksi vähän tökkivää ja vesipainotteista, kun koira olisi halunnut ennemmin työskennellä vedessä/vesirajassa. Ongelma näytti melko yleiseltä noilla helteillä.

No muutaman hausta tulleen riistan jälkeen siis käännyttiin vähän pois hausta kohti rantaa ja kuunneltiin laukaus, josta seurautus rantaan ja vesiohjaukseen. Varmaan pisin vesiohjaus, jota me ollaan sokkona tehty. Into irtosi musta ihan kivasti linjalle, kerran vähän vilkaisi taakse, joten vahvistin linjaa muutaman kerran. Sorsa oli siis vastarannalla keskellä pientä kaislikkoa. Into otti linjan vähän liikaa vasemmalle, ilmeisesti aikaisemmat markkeerauspaikat kuitenkin vähän veti. Ja onhan se suoraan meneminen hankalaa. :P No, meni siis suorassa linjassa vinoon :D Annoin uida melkein vastarannalle asti, josta ohjasin oikealle. Ui ihan lähelle kaislikkoa, josta vielä kehotus etsiä, vaikka tässä vaiheessa koira oli kyllä jo saanut vainun riistasta ja hoiti sen mallikkaasti talteen.

Vesiohjauksen jälkeen paluu hakuun. Into toi loput kaksi riistaa vedestä, myös kauimmaisen, mutta maalla meillä olikin jo vähän hankaluuksia, kun koira useamman kerran oikeaan suuntaan lähetyksen jälkeen palasi vesirajaan työskentelemään ja olisi mielellään laajentanut vähän enemmänkin sinne lammikon puolelle :D En itse ollut erityisen tyytyväinen Inton hakuun, koska se palasi muutaman kerran tyhjänä takaisin ja pari kertaa kutsuin sen pois, jotta saisin sen laitettua oikealle alueelle. Treeneissä sillä on aina niin kiva haku, palaa aina itse kivasti alueelle, mutta laajentaa kuitenkin hyvin. Tai mun mielestä on hyvä haku, tällä pienen pienellä nomekokemuksellani siis :) Toisaalta tyhjänä palaamisesta huolimatta se lähti joka kerta epätöimättä uudestaan hakuun ja muutaman epäonnistuneen lähetyksen jälkeen olin jo varma, että tyhjänä tulee, mutta sieltä se sitten tuli varis suussa. Ihanaa, kun kovasti töitä tehnyt koira koki lopulta onnsitumisen ja sai limaisen variksen talteen :)

Lopussa tuomari totesi pitävänsä paljon koirasta ja kehui sitä tasapainoiseksi ja innokkaaksi. Lopullinen tulos oli  ALO2 ja tärkeimpänä mulle todiste siitä, että viimeksi ei vedetty tulosta tuurilla! Myös riistan käsittely ja palautukset kehuttiin :) Koepöytäkirja:

Haku: Hakee laajalta alueelta ja löytää sopivasti riistaa.

Ohjattavuus: Etenee nopeasti maaohjauksessa riistalle. Ohjautuu hyvin myös vedessä. 

Paikallistamiskyky: Ei näe ensimmäistä heittoa ja jää noutamatta. 

Riistan käsittely: Hyvä riistan käsittelijä. 

Muut ominaisuudet: Pysyy hyvin paikallaan ammuttaessa (Oma kommentti: tätä me niin treenataan ja haetaan sieltä se virhe, kun kisoissa nytkyy ja nyt nousi tökerösti, treeneissä aina on niiiin kilttiä poikaa :)

Yleisvaikutelma: Hyvän riistan käsittelyn omaava ja hyvin tasapainoinen koira jolla on epäonnea (oma kommentti: Epäonnekseen hömelö ohjaaja, koska tämä meni kyllä aika lailla mun piikkin. Tosin, jos koira olisi kestänyt paremmin epätietoisuutta, se olisi saanut sen nenää käyttänmällä kyllä ylös sieltä.) Muuten selvittää kokeen mukavalla tavalla. 

Mutta olen siis erittäin tyytyväinen, ei harmita! :) Saatiin taas kallisarvoista kisakokemusta, jota kämmistäkin päätellen todellakin kaivataan lisää ;) No, elokuulle ollaan katseltu startteja, josko mahduttaisiin mukaan kouluttamaan ohjaajaa vähän lisää :) 

Väliin pari random otosta kesäillan puuhista:

Puutarhurin pienet apulaiset. Onni panosti puuhaan eniten yrittäessään istuttaa ruukkuihin pallon. ;)

 Onni sukelsi ehkä elämänsä isoimman kiven merestä. Huokaus....

Yritin viettää hempeän romanttista mökki-iltaa, mutta Intopa oli ihan jörrikkä :) Nomekokeen jälkeen oma pigmentti on muuten jonkin verran punakampi...

Ihmiset pelasi vähän sulkapalloa siihen saakka, kunnes ainoa pallo tippui maahan ja koki Onnin toimesta sadasosasekunnin silppuamisen. :D

Tänään kävi komennus töihin, joten Auran ryhmiksessä Intoa juoksutti Katja. Tytär ja äiti on molemmat hyvin kiitollisia, ettei jälkimmäinen joutunut koiran kanssa kehään kieppumaan! :D Into uusi Unkarilaisen Tesics Györgyn arvostelemana sijoituksensa PU4 erinomaisella ja SA:lla saaden tällä kertaa vara-sertin :) Mä en kyllä kuollaksenikaan saa arvostelusta oikein mitään selvää, mutta näyttäisi siltä että koira on kaikin puolin joko "typical" tai "well" :D.

Että tämmönen ihan jees kesäkuu meillä ollut, eeeen valita. Nyt tosiaan keskitytään pitkälti treenaamiseen ja siirretään luultavasti kaikki koettelemukset elokuulle. Ja moni kai jo tietääkin, mutta jos kaikki menee just eikä melkeen, niin elokuussa meidän pihalla häntäänsä hurjana vispaakin pienen pieni koiran alku <3 Mutta se ansaitsee sitten ihan oman postauksensa kuvineen kaikkineen, kunhan päästään pikkuisia katsomaan. Pentu ei tosiaan tule mun ohjaukseeni, vaan vihdoinkin tuo uskollisen apuohjaajan virkaa toimittanut äiteekin saa oman ohjastettavan! Äh, nyt mä en ainakaan ikinä malta muuttaa pois kotoota.... :D

Ja kyllä, Onni on edelleen menossa mukana, mutta vähän temppupainotteiset pari viikkoa ollut. Nyt onneksi päästään taas tappelemaan jäljestyspuuhiin ja mä pääsen tästä kolkuttavasta omasta tunnosta, joka kertoo Onnin treenien olleen ihan liian vähäisiä. Ja tokossakin aktivoidutaan, kun työporukka kesän kunniaksi kasvoi kolminkertaiseksi, eli ehkä me joskus ehditään niihin treeneihinkin :)