Huh, alkaa päivitystahti muuttua taas epäkiinnostavan kiivaaksi, mutta kirjoitetaan nyt kun fiilistä pukkaa :-)

 Puoltoistvee pose

Tänään oli taas näitä päiviä, kun ei ihan meinannut saada treenaamisesta tarpeekseen. Aamulla tehtiin koirien kanssa pitkähkö rämpimislenkki pelloilla ja metsässä, joka sisälsi pienen määrän eteen menoja molemmille. Kummassakaan ei valittamista, helppoja treenejä jollain pikku extroilla (muutaman ojan ylitys ja pari lähetyssuunnan vaihtoa, jotta saivat ylittää jäljistä puhtaita hankia), mutta kaikki muisteina, joten onnistumiset oli odotettavissa. 

Hertta ja Into odottavat treenivuoroaan:

Sisällä vähän tokoiltiin ja hömpättiin, motivaatiosta huolimatta ei mitään kovin merkityksellistä. Onnille huono tunnari (eilen illalla tehtiin pitkästä aikaa kapuloiden nuuskuttelua ja tuli niin hieno tunnari, että luulin tyypin yhä osaavan, mutta nyt tuli joku kolmannen haistellun jälkeinen epävarmuus ja sen jälkeen joku vaan umpimähkää suuhun)-: Vois taas ruveta leikkimään noiden palikoiden kanssa ahkerammin, viimeksi tehnyt joskus kesällä. Molemmat pojat teki kaukoja, Onni paranteli huonontuneita hisseilyjään ja Into koitti nousta maasta istumaan ryhdikkäämmin. Molemmat teki lyhyttä seuraamista sisällä ilman edistämistä. Myöhemmin tehtiin vielä super häiriköidyt kaukot ihan läheltä ja kaikista vaihdoista palkkaillen, kun äiti hyppi ja pomppi ja huitoi ihan kiinni koirassa ja kierteli sivuilla/takana. Molemmat vaati yhteen vaihdokseen tuplakäskyn, mutta muuten meni hyvin häiriöt :-)Lopuksi pojat nosteli ja piti vielä hetken kattilaa pienenä extempore-juttuna, urheita olivat:

Alla poikien (epäkiinnostavat;) jonotukset, lähes aina pikku juttuja teettäessäni toinen katselee sohvalta, kun toinen puuhastelee matolla, välissä aina vaihto:) Hertta on tosin tässä ärsyttävä muka vahingossa tippuja, mur!

Kaikki kolme teki vielä markkeerauksia, Hertta ja Onni huvitellen ja Into jopa treenasi. Ihan mieletön Miigis, koko homman ajan tosi rauhallinen ja keskittynyt, mutta silti palautukset ja lähdöt sillä kintuista päästävällä tahdilla :-) Inhoon, kun se on siinä sivulla sellainen levoton hötkyjä joka kääntelee päätään ja silmät vaan pyörii päässä, nyt oli lenkki ja aikasemmat treenailut saaneet sen sopivaan moodiin.  Tehtiin muutamia ykkösiä kahteen eri kohtaan niin, että puolessa välissä vaihdoin koiran kanssa paikkaa. Markkeerauskyky parantunut aikaisempaan tasoon nähden paljon. Parasta oli kuitenkin se, että sai nenän hyvin päälle oikeeseen aikaan ja jaksoi hakea sitkeesti sillon, kun dami upposi hankeen. Saatiin oikeestaan aika kivasti välillä sellasia pintaan jääneitä helppoja motivoimaan ja välillä joutui sitten oikeesti tekemään työtä sen löytääkseen, vaikka vähän riskillä mentiin tässä hangessa. No, musta kuitenkin ihan plussaa, kun tuolla ainoa tilanne, jossa oon saanu sitä hieman paineistettua on ollut juuri markkeeraukset (liian vaikeita treenejä ja epäonnistumisia, koska koira ei osannut laittaa nenää markkeerauksissa päälle),  ja nyt se oli tosi rento ja teki hyvin töitä :-)

Paljon myöhemmin Into kantoi vielä sorsaa varsin mallikkaasti. Kiva oli huomata, että mekin ollaan päästy näissä kantotreeneissä eteenpäin, oma toiminta on kyllä käännetty ihan päälaelleen ja siitähän se oli paljon kiinni. Ja siitä, että tuolla on pahimmat kierrokset päästetty kunnolla pois :-) Pitää vaan olla itse nipottamatta turhista, antaa sen kantaa vapaana ja mennä enemmän miten se itse tykkää, olla ennemmin paljon hiljaa ja välillä rauhallisella äänellä kehua. Into kulkee mieluummin hiukan mun edellä häntä töttöröllä, mutta kääntyy kuitenkin mun liikkeen mukana ja pätkiä mennään niin, että mä peruutan ja se tulee edessä ja sitten taas sivuttain. Pois mun terävät liikkeet ja kimeät kehuni ja ennen kaikkea nipottaminen turhasta! Ihan tyhmä viilata jotain pilkkua lajissa, jossa ei semmosia edes tunneta :-)Ja lopetan sen koiran tuijottamisen luovutushetkellä ja muuta mukavaa, joista saa aina huomautta! Asioita, jotka tiedostan, mutta jotka on pitänyt (ja pitää yhä) kerrata moneen otteeseen, että ne lähtee tulemaan automaattisesti :-)




Tänään näitä onnistumisia, jännäillään jatkoa, koska taas tiputaan alas ;-)

Tampereen ryhmiksessä

Intolla riitti ekaa kertaa ikä käyttöluokkaan, korkattiin siis se Esko Nummijärven arvostelemina. Olin varannut mukaan vakioannosta suuremman määrän huumorintajua varmana siitä, että Miigon kaltainen kärsäeläin aikaansaa tuomarissa lähinnä huvittunutta hörähtelyä ja sinisen nauhan siivittämiä sanoja yleisöön. Pyysin jopa äitiä sitten vähän kaunistelemaan tuomarin sanoja, mut ei tarvinnut. Leuka siis tippui rintaan ja vähän alemmaskin, kun käteen törkättiin vaalenapunaista ja perään juostiin käyttöluokan ykkösiksi. Velipoika juoksi samalla nauhan sävyllä käyttöluokan kakkoseksi, ei paha :-) Paras uros kehässä molemmat käyttöluokan erinomaiset heivattiin pois heti kättelyssä, perusteeksi saatiin turkin määrä. Tuomari vietti tovin lurittelemalla lähes ylistyslaulua Havun korville, jotka olivat kuulemma täydelliset, moni (Into mukaan lukien;) sai moitetta patalapuistaan.  

Ekaa kertaa elämässäni mulla taisi olla oikeesti jopa vähän hauskaa kehässä, outo tunne. Into oli ihan hot hot, tarpeeksi ykinkertainen innostuakseen tommosesta kehän kiertämisestä (Onni ei ole ikinä sisäistänyt siinä mitään siistiä ja kaikista näyttelyistä huolimatta tää oikeesti oli eka kerta, kun mä nautin ihan vähän olostani siellä kehän sisäpuolellakin.) Paras kohta oli se, kun tuomari käski meidän mennä ympäri, ja siinä samassa Into kiepsahti itsensä ympäri, tempulla kun on juuri tuo kyseinen käskysana x)

Toivo söpöili nuorten luokassa H:n, se on kunnon koipikuningas, niin kun nuorison kuuluukin. Koipieläimet on parhaita!! Hilla siskolle käyttöluokassa ainoana narttuna myös H, rajulla kädellä rokotus karvoista, tai niiden puutteesta. Rop oli Reetu, Hedera's Go For It ja vsp nuori tytteli Hedera's Blazing Blossom :-) Loput luettavissa sitten jonkun toimesta sieltä tulospalstalta, lopetan oman tiedottamiseni tähän.

Moi, mä oon Toivo  :-)

 


Kehän jälkeen otettiin sitten Inton kanssa hyöty irti koko lystistä ja vedettiin pienet riekuntatokot kehässä. Nyt kotona Intolla on selkeesti noussut vähän pissa päähän, kun HÄN pääsi mukaan ja piti tulla häiritsemään Onnin huomioimishetkeä. Ruotuun palautus on kuitenkin tapahtunut onnistuneesti :-)

 Sylivasikka

Aijuu, se kärsäsen arvostelu:

''Rotutyyppi erinomainen, oikeat mittasuhteet. Kaunis pää. Pitkät korvat. Hyvä selkä, kauniisti kaartuva häntä. Hyvät raajat ja rinta. Erinomaiset kulmaukset. Esiintyy ja esitetään hyvin.''  KÄY ERI, KÄK1

Ja näin erinomaisen komea se on:

 :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D 

Seuraavaks Onnille halipusuja ja ehkä jotain aktiviteettiä, huomenna luvattiin lapsille nomea. Ja voi jumantsukka mua ärsyttää, kun haistapaskabloggeri on päättänyt, että samassa tekstissä fonttia pitää itsenäisesti aina vaihtaa vähintään kolmekymmentä kertaa!!

Monta punaista

Kuten kuvista näkee, Hertta otti ja avasi (kortisonin armollisella avustuksella) vähän lisää suutaan. Isona yllärinä jopa sen verran, että tennispallo mahtuu mimmin pieneen kitaan! :-) Tyyppi järkyttyi ja riemastui jutusta siinä määrin, että palauttaminen ei ollut ihan se juttu vaan piti kipittää palloa mälväten pitkin pihaa ja pissatakin se suussa. Tein Hertalle siinä ihan minin haun parilla pallolla ja kaikki löytyi. Tosin palautuksiin piti aina huutaa, annettakoon se kuitenkin anteeksi, eläkeläistreenit nyt on aina tommosia hauskuuspainotteisia. Hyvä Nirppu, keep getting better! <3 

Viime päivinä on treeipuoli jäänyt vähän pienemmälle ja aika on täyttynyt kivasti koirakavereista. Intosta on ihan ylikivaa bilettää porukalla, Onni taas nauttii omat annoksensa sosiaalisuutta hillitysti maltillisen matkan päässä muista, omat polut on vaan parhaita :-)

Alkuviikosta käytiin hipelöimässä penneleitä, arvattavasti Sienna-Redissä. Kiltin oloisia ja tasaisia otuksia oli Amien ja Akin kakrut. Yksi pieni poika ihastui äitiin eikä meinannut koko parin tunnin visiitin aikana poistua sylistä ollenkaan. Enemmät kuvat on olleet jo hetken kotivivuilla, eli infona niille, jotka kattelee vaan blogia.
 

 Se äitiin ihastunut poika, tui tui ^^,

Paraisilla lauantaina:

 

 Napsu

 Napsu ja Tiara (sisko turkilla ja sisko ilman turkkia)

 Onni, eli veli turkilla ja veljen oma polku

Jemsa

 Ja lisää Jemsaa, paljon lunta pienelle pennulle

 Paljon lunta isolle Onnille 

 Tiara

 Into ja Jemsa

 Ruuti

 Pojat flirttailee

Semmosia surkeita näppäsyjä, vähän lisää valoa kiitos :-)

Tänään Lyyti ja Into:

 Ihku Lyyti (Into oli ihan vaalee puikkonokka toisen rinnalla, nyyh)

 Hyökkäykseeen




Huomenna siskoa ja veljiä, jejee :))

Me muuten kuulutetaan esiin myös muun rotuisia kavereita, vähän on punapainotteista taas vaihteeksi :D :D